Lausuntokierros museopoliittisesta ohjelmasta on käynnistynyt

Työryhmän esitys museopoliittiseksi ohjelmaksi lähti lausuntokierrokselle 24.3.2017. Lausuntopyyntö osoitettiin yli 240 toimijalle ammatillisista museoista maakuntien liittoihin.

Lausunnoissa pyydetään arvioimaan museopoliittisen ohjelman toimivuutta kokonaisuutena. Lisäksi lausuntoihin pyydetään mahdollisia muita huomioita lausunnonantajan oman toimialan tai tehtävän näkökulmasta.

Lausuntoaikaa on kuusi viikkoa 5. toukokuuta asti. Saapuneet lausunnot ovat kaikkien luettavissa Valtioneuvoston hankkeet -sivulla osoitteessa http://valtioneuvosto.fi/hanke?selectedProjectId=13126. Hankkeen nimi on ”Museopoliittisen ohjelman laatiminen”.

Saatujen kommenttien perusteella esityksestä laaditaan opetus- ja kulttuuriministeriön museopoliittinen ohjelma, joka käännetään myös ruotsiksi ja englanniksi.

 

Ehdotus museopoliittiseksi ohjelmaksi on valmis

Museopoliittista ohjelmaa valmistellut työryhmä luovutti esityksensä opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasoselle maanantaina 13.3.

Museopoliittisessa ohjelmassa linjataan museoalan keskeiset menestystekijät vuoteen 2030. Visiona on, että vuonna 2030 Suomessa on Euroopan ajankohtaisimmat museot ja innostuneimmat asiakkaat.

Museoalan menestystekijöitä käsitellään ohjelmassa kuuden kehittämiskokonaisuuden kautta, joissa keskitytään museotoiminnan yleisten tavoitteiden uudistamiseen sekä osaamisen, toimintatapojen, rakenteiden ja rahoituksen kehittämistä koskeviin linjauksiin. Kokoelmatyö ja digitaalisuus nousevat omiksi kehittämiskokonaisuuksiksi. Ohjelmassa tarkastellaan myös museolakia ja sen uudistamistarpeita.

Kukin kehittämiskokonaisuus rakentuu tavoitetilasta vuodelle 2030, kehittämiskohteen kuvauksesta sekä toimenpide-ehdotuksista. Toimenpide-ehdotuksiin sisältyvät myös ehdotukset toimeenpanon ja yhteistyön vastuutahoiksi.

Museot nostetaan ohjelmassa esiin asiantuntijoina, kumppaneina ja mahdollistajina. Museot tarjoavat elämyksiä ja tietoa, ja luovat näin mahdollisuuksia luovuudelle, sivistykselle, identiteettien rakentumiselle ja muutosten ymmärtämiselle. Museoilla on tärkeä tehtävä kulttuurisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävän yhteiskunnan rakentamisessa ja hyvinvoinnin edistämisessä. Ohjelma tunnistaa museot kulttuuripalveluna, joka kattaa koko maan. Museoiden rooli alueiden vetovoimaisuuden ja elinvoimaisuuden kehittämisessä on keskeinen.

Ehdotus museopoliittiseksi ohjelmaksi: http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/79396/OKM_9_2017.pdf?sequence=1 [pdf]

Mitä seuraavaksi?

Museopoliittinen ohjelma lähtee maaliskuussa lausuntokierrokselle. Saatujen lausuntojen pohjalta työryhmän esityksestä laaditaan opetus- ja kulttuuriministeriön ohjelma.

Museopoliittisesta ohjelmasta järjestetään keskustelutilaisuus 22.3. klo 10–12 valtiovarainministeriön Pajassa, osoitteessa Mariankatu 9, Helsinki. Ilmoittautumiset webropol-linkin kautta: https://www.webropolsurveys.com/S/042641D17F17CA4F.par

Tilaisuuden ohjelma:

9:40-10:00        Aamukahvia tarjolla

10:00-10:10      Avaussanat – Riitta Kaivosoja, opetus- ja kulttuuriministeriö

10:10-10:30      Museopoliittisen ohjelman päälinjaukset ja keskeiset toimenpide-ehdotukset – Päivi Salonen, opetus- ja kulttuuriministeriö

10:30-10:40      Refelektointia 2-4 hengen ryhmissä ohjelman teemoista, kysymyksiä panelisteille

10:45-11:45      Paneelikeskustelu, keskustelua johtaa Pirjo Hamari, Museovirasto

11:45-12:00      Loppusanat – Päivi Salonen, opetus- ja kulttuuriministeriö

HILJAISISTA PUURTAJISTA ROHKEIKSI YHTEISÖILLISTÄJIKSI vai SÄRMÄÄ JA SÄPINÄÄ – Museopoliittinen ohjelma tarvitsee nimen!

Museopoliittinen työryhmä on kaikessa blogihiljaisuudessa kokoustanut, visioinut, suunnitellut, keskustellut, kirjoittanut, kommentoinut, kuunnellut ja luonut näkökulmia siihen, mitä tulevaan ohjelmaan tulee sisältyä.

Työ on nyt edennyt siihen vaiheeseen, että esityksen lopullinen dispositio ja sisältö alkaa hahmottua. Ohessa luonnos sisällöstä, jota voitte vapaasti kommentoida. Myös raikkaita ehdotuksia nimeksi museopoliittiselle ohjelmalle otetaan mielellään vastaan.

Tekstit toimenpiteineen valmistuvat kokonaisuudessaan tämän vuoden lopussa, jonka jälkeen työryhmäesitys luovutetaan alkuvuodesta 2017 opetus- ja kulttuuriministerille. Lausuntokierrokselle esitys museopoliittiseksi ohjelmaksi lähtee kevään 2017 aikana.

Johdanto – Suomi tarvitsee museoita

Miksi museo on? Mihin tarpeisiin museoala vastaa ja vaikuttaa? Kenelle museo on? Miksi museot ovat tärkeitä Suomelle ja Suomalaisille. Mitä annettavaa museoilla on ihmisille, yhteisöille ja yhteiskunnalle? Mitä museot saavat kaikesta toiminnasta itselleen? Miksi museopoliittinen ohjelma?

1. Museoalan muuttuva toimintaympäristö

Mistä ollaan tulossa, missä ollaan nyt ja minne ollaan menossa? Mitkä ovat niitä vahvuuksia, jotka vievät museoita eteenpäin ja joiden kehittämiseen tulee satsata? Mitkä ovat museoalan menestystekijöitä?

2. Visio 2030

Missä, minkälainen, miksi, miten? Mikä on museoala vuonna 2030?

3. Arvot 2030

Mitkä ovat museoalan arvomaailman perusteet vuonna 2030?

4. Kehittämiskokonaisuudet

Seuraavat kehittämiskokonaisuudet tekevät työryhmän näkemyksen mukaan museoista innostavan, kiinnostavan, luotettavan ja omannäköisensä paikan, alustan ja kumppanin tulevaisuuden yhteiskunnassa. Lopullisessa museopoliittisessa ohjelmassa jokaiselle kehittämiskokonaisuudelle on laadittu tavoitetila vuoteen 2030, toimenpiteet miten tavoitetila saavutetaan sekä tekstiosuus, jossa avataan toimenpiteiden syitä ja toteutustapoja.

a. Osaaminen mahdollistaa vaikuttavuuden

Miten museoala ja alalla työtä tekevät ihmiset kehittävät ja kehittyvät yksilöinä, osana organisaatiota, yhteiskunnan tai kumppaneiden kanssa? Miten hyödynnetään ja jaetaan omaa tietoa ja osaamista erilaisissa verkostoissa oppien samalla muilta? Miten vaikutetaan kansainvälisesti ja toisaalta myös kansallisesti tuoden omaa osaamista ja taitoja rohkeasti esille?

b. Kohtaamiset ja kumppanuudet

Kenen kanssa, miten ja miksi museotyötä tehdään ja kulttuuriperintöä jaetaan sekä vaalitaan? Miten mahdollistetaan kaikkien osallistuminen, tunnistetaan asiakkaiden tarpeet, ylitetään sektorirajat ja tehdään yhdessä?

c. Perintö ja jatkuvuus

Edellytys ja lähtökohta museoalan toiminnalle on kulttuuriperintö sen kaikissa muodoissaan. Miten museoala ylläpitää perinnön jatkuvuutta jatkuvasti uudistuvassa ja muuttuvassa maailmassa? Miten museo osaa olla ajassaan läsnä? Miten museoala tulevaisuudessa vaalii yhteiskunnan muistia eli tietovaraintojaan ja kokoelmiaan? Miten museoala tuo esille aineettoman ja aineellisen kulttuuriperinnön eri osa-alueita ja miten se edistää niiden säilymistä?

d. Suomen museokenttä

Miten museokenttä muotoutuu tulevaisuuden Suomessa? Miten sitä kehitetään, jotta museo- ja kulttuuriperintöpalveluiden osaaminen turvataan kaikkialle Suomessa? Miten museot tunnistavat omat paikalliset ja valtakunnalliset vahvuutensa ja ominaispiirteensä ja ottavat niistä rohkeasti kaiken irti?

e. Kestävyyttä ja joustavuutta rahoitukseen

Miten museoiden talous ja tulorahoitus saadaan vakaalle pohjalle? Miten julkinen rahoitus saadaan jaettua tasapuolisesti toimijoille?

f. Museolaki

Museolain tulee uudistua vastaamaan museopoliittisessa ohjelmassa esitettyihin museoalan muutoksiin ja rahoitustoimenpiteisiin.

g. Digitalisaatio

Osaammeko ennustaa, mitä digitalisaatio merkitsee museoalalle vuonna 2030 ja miten se vaikuttaa museoalan toimintaan?

 

Tule mukaan keskustelemaan marraskuussa

Osasta esityksen sisältöjä keskustellaan 11.11.2016 museoiden, teattereiden ja orkestereiden valtionosuusrahoitusta uudistavassa 2. sidosryhmätyöpajassa Helsingissä. Tule sanomaan oma näkemyksesi museoalan kehittämisestä. Tapahtumasta löytyy lisätietoja täältä.

 

Mikä on museoalan visio vuodelle 2030?

Museopoliittista ohjelmaa valmisteleva työryhmä on työskentelynsä aikana käsitellyt museotoimintaa eri näkökulmista. Tarkastelussa on ollut muun muassa rahoitusnäkymät, alueellisen toiminnan haasteet ja kokoelmatoiminnan tavoitteet.

Maaliskuussa museoita ja tulevaisuutta pohdittiin kahdessa tilaisuudessa. Ateneumissa järjestetty ”Maailma muutoksessa, tulevaisuus museoissa”-seminaari tarjosi herättäviä puheenvuoroja megatrendeistä, arjen hyvinvoinnin murroksesta, kulttuurista ja identiteeteistä sekä median murroksesta.

Nämä tulevaisuuden näkökulmat osaksi pysäyttivät pohtimaan, onko tietoa kokoavien ja jakavien instituutioiden aika ohi ja toisaalta, eikö museoiden ytimestä juurikin löydy vastauksia juuriin, identiteettiin, toisen kohtaamiseen, ymmärtämiseen ja kokonaisuuden hallintaan liittyviin tarpeisiin. Joka tapauksessa toimintaympäristössä tapahtuvat murrokset vaikuttavat museoalan toimintakulttuuriin, rooleihin ja ammatti-identiteettiin nyt ja jatkossa.

Seuraavana päivänä pidetty Gaia Consultingin fasilitoima tulevaisuusverstas haastoi osallistujat pohtimaan, miten tulevaisuudessa kohdataan ajallisia ilmiöitä. Tulevaisuusverstaan viesti oli, että museoilta edellytetään entistä vahvempaa yhteyttä ja yhteistyötä muiden toimijoiden ja käyttäjien kanssa ja asettumista eri tavalla kuin aikaisemmin alttiiksi vuorovaikutukselle ja erilaisille mielipiteille. Odotukset museoiden yhteiskunnallisen roolin terävöittämisestä, monipuolisemmista toiminta- ja vuorovaikutustavoista, erilaisten kertomusten törmäyttämisestä, vahvemmasta kantaaottavuudesta ja asiantuntijuuden uudelleen arvioinnista (”asiantuntijuus tukee, ei määrää”) haastavat museoiden toimintaa tulevaisuudessa.

Miten näihin odotuksiin ja haasteisiin vastataan?

Museopoliittisen työn ohella on hahmottumassa varsinainen museopoliittinen ohjelmateksti. Työryhmässä on keskusteltu tiiviistä, jopa manifestinomaisesta lähestymisestä alan kannalta tärkeinä koettuihin teemoihin. Tärkeää on luoda yhteinen tahtotila, miten keskeiset asiat toivotaan ratkaistavan vuoteen 2030 mennessä.

Kesäkuussa työryhmän tavoitteena on laatia visio museotoiminnalle Suomessa. Työryhmän tueksi pyydämme nyt kaikkia museoalan toimijoita mukaan talkoisiin ja ideoimaan aihioita museoalan yhteiseksi visioksi vuodelle 2030. Mitä me yhdessä tavoittelemme? Mihin kysymyksiin ja tarpeisiin museot tulevaisuudessa vastaavat ja miten?

Ehdottakaa visiota perusteluineen kommentoimalla tätä blogikirjoitusta 20.5. mennessä. Parhaan ehdotuksen laatijaa muistamme mukavalla yllätyksellä syksyn 2016 aikana.

 

Mitä on museoiden alueellinen toiminta?

Museopoliittista ohjelmaa valmistelevan työryhmän yhtenä tehtävänä on selvittää maakunta- ja aluetaidemuseojärjestelmän kehittämistarpeita. ”Järjestelmä” tarkoittaa yhteensä 38 museota, jotka on nimetty maakuntamuseoiksi (22 museota) tai aluetaidemuseoiksi (16 museota). Alueellisten tehtäviensä perusteella museot saavat korotettua valtionosuutta.

Maakunta- ja aluetaidemuseoiden näkemyksiä alueellisen työn nykytilasta ja tulevaisuudesta kartoitettiin loppuvuodesta 2015 kyselyn avulla. Museot itse näkevät nykytilanteessa hyvänä sen, että nykyiset toiminta-alueet ovat sopivan kokoisia ja maakuntamuseon ja aluetaidemuseon toiminta on vakiintunutta, saavutettavaa ja pystyy reagoimaan nopeasti alueen tarpeisiin. Toiminta nojaa vahvasti verkostoihin ja yhteistyöhön. Vahvuuksina nähdään myös mm. alueelliset aineistot ja tietovarannot ja maakuntamuseon tai aluetaidemuseon tunnettuus toimijana.

Museoiden vastauksissa ei varsinaisesti tullut esiin visioita alueellisen toiminnan tulevaisuudesta tai uusia avauksia toimintamuotojen tai palveluiden uudelleen organisoinnin suhteen. Maakuntamuseot ja aluetaidemuseot ovat hyvin heterogeeninen ryhmä, joten myös alueellisen toiminnan sisällöt ja painotukset vaihtelevat. Museot ovat myös eri tavoin resursoituja ( 5 htv:n museosta yli 100 htv:n museoon) ja museoiden toiminta-alueet ja niiden toimijakenttä ja alueiden tarpeet  ovat erilaisia.

Voiko perusteena toiminnalle jatkossa kuitenkaan olla se, että toiminta on vakiintunutta? Museoliiton toimintaympäristöanalyysin mukaan alueellisten tehtävien toteuttaminen nykyisellä rahoitusmuodolla on entistä vaikeammin perusteltavissa ja maakuntamuseojärjestelmä nykymuodossaan on tulossa tiensä päähän. Tulisiko toimintaa jatkossa rahoittaa enemmän toiminnan ja tehtävien, ei statuksen mukaan? Miten alueen muut kunnat osallistuisivat palvelun resursointiin jatkossa? Mitkä ovat alueen tarpeet ja miten nykyiset toimijat pystyvät niihin vastaamaan? Verkostoitumisen ja tuen tarve pysyy ja jopa kasvaa toimintaympäristön nopeassa muutoksessa. Yhteistyölle on siis tarvetta, mutta onko maantieteellinen alue keskeisin tai paras peruste verkostojen luomiselle? Tavoitellaanko samaa palvelutasoa kaikkialle vai onko museoilla mahdollisuus profiloitua ja valita vain tietyt tehtäväkokonaisuudet? Mitä alueellinen toiminta on ja onko sitä jatkossa?

Maakuntamuseo- ja aluetaidemuseojärjestelmä luotiin 1980-luvun alussa. Lienee siis paikallaan arvioida, miten lähes 40 vuotta sitten muodostettu malli vastaa tämän päivän ja huomisen tarpeisiin.

Pääsiäisviikolla tarkastellaan museoita ja tulevaisuutta kahdessa tilaisuudessa

Maailma muutoksessa, tulevaisuus museoissa

Seminaari Ateneumin taidemuseossa 22.3.2016.

Asiantuntija-alustuksissa tarkastellaan tulevaisuutta mm. median murroksen, yhteiskunnan ja kulttuurisen identiteetin sekä hyvinvoinnin näkökulmista. Tulevaisuuden teknologiaan pureudutaan japanilaisen DNP:n demonstraatioiden välityksellä. Seminaari päättyy paneelikeskusteluun, jossa ajatuksia tuulettavat Elina Anttila, Sanna Marttila, Kalle Kallio ja Katriina Siivonen.

Seminaari pidetään 22.3.2016 Helsingissä, Ateneum-salissa kello 9.30-16.00. Seminaarin järjestää Ateneumin taidemuseo / Kansallisgalleria.

Seminaariin on vapaa pääsy, mutta ennakkoilmoittautuminen on välttämätöntä. Ilmoittautuminen 15.3. mennessä oheisen linkin kautta: https://www.webropolsurveys.com/S/0C54E6EFF6ED4FEC.par

Seminaarin ohjelma:

9.30-9.45 Susanna Pettersson, museonjohtaja, Ateneumin taidemuseo: Kohti tulevaisuuden museokenttää
9.45-10.15 Elina Kiiski Kataja, asiantuntija, Sitra: Megatrendit ja maailman muutos
10.15-10.45 Jaakko Tapaninen, Great Point: Median murros
10.45-11.00 Tauko
11.00-11.30 Maria Hirvi, erikoistutkija, Cupore: Kulttuuri, identiteetit ja yhteiskunta
11.30-12.00 Timo Hämäläinen, johtava asiantuntija, Sitra: Arjen hyvinvoinnin murros
12.00-13.00 Lounas (omakustanteinen)
13.00-14.30 Mr. Hisanaga / Ms. Tanaka, DNP Museum Lab: Communicating the contents (future technology). DNP-demonstrations from Tokyo, Japan. Further collaboration between Dai Nippon Publishing Ltd and Ateneum Art Museum / Finnish National Gallery.
14.30-15.00 Kahvitauko
15.00-16.00 Paneelikeskustelu: Kansallismuseon ylijohtaja Elina Anttila (puheenjohtaja), museonjohtaja Kalle Kallio, projektijohtaja Sanna Marttila ja dosentti Katriina Siivonen

 

Vuoden 2016 ilmiöt – miten ne rakentavat vuotta 2030?

Tervetuloa 23.3.2016 Kiasmaan ideoimaan, millainen on museo vuonna 2030.

Missä museo tapahtuu? Kuka sitä toteuttaa? Miten silloin käytetään tämän päivän ja historian ilmiöitä tulevaisuuden tekemisessä?

Haastamme osallistujia astumaan yli totutun ajattelun – keskustellaan museoiden tulevaisuuksista ilman, että puhumme ”museoista”.

Sekä positiiviset että pelottavat tulevaisuuskuvat ovat sallittuja, kun mietitään teeman yhteiskunnallista merkitystä.

Tulevaisuusverstas pidetään 23.3.2016 Helsingissä, Kiasman Seminaari-tilassa (1.krs) klo 10-16.30. Tilaisuuden järjestää opetus- ja kulttuuriministeriö ja sen fasilitoi Gaia Consulting Oy.

Lähdetkö mukaan? Sitovat ilmoittautumiset oheisen linkin kautta 14.3. mennessä: https://www.webropolsurveys.com/S/A22EBE2A2D759B0A.par

Osallistujamäärä on rajattu. Mikäli et pääse ja haluat lähettää varahenkilön, ole yhteydessä: mirva.mattila@minedu.fi

Tilaisuuden ohjelma:

10.00 Aamukahvi, tervetuliaissanat ja johdanto päivän teemaan
10.20 Lämmittely ”Missä ja miten vuoden 2016 ilmiöt kohdataan vuonna 2030?”
10.45 Workshop I: Skenaariotyöskentely
12.15 Lounas (omakustanteinen)
13.15 Workshop II: Näkökulmat ja arvot
15.00 Kahvitauko
15.15 Kävijän ja kokijan näkökulmia vuonna 2030
16.30 Tilaisuus päättyy

 

Millaiseksi museoiden rahoitusjärjestelmää tulisi uudistaa?

Kulttuurin julkisen rahoituksen kasvu on ollut pysähtyneenä jo pitkään. Myös kulttuuri- ja taidelaitosten valtionosuuksiin on jouduttu kohdistamaan säästötoimenpiteitä useampana vuotena peräkkäin. Jotain pitäisi nyt tehdä, jotta museokenttä ei näivettyisi.

Rahoituksen uudistamisen lähtökohtana ei tulisi olla rahoituksen väheneminen, vaan se, miten yhteiskunnan tarpeet ovat muuttuneet, miten museoiden toiminta voi vastata paremmin näihin tarpeisiin ja mikä rooli valtion rahoituksella on tämän toiminnan tukemisessa.

Museokentältä saadun palautteen mukaan valtionosuusjärjestelmä halutaan säilyttää. Nykyisen järjestelmän hyviä puolia ovat museoiden mielestä erityisesti rahoituksen ennustettavuus ja pitkäjänteisyys. Valtionosuus on tärkeä perusrahoitus museoille ja sillä on merkitystä myös statuksen ja ammatillisuuden takaajana.

Rahoituksen riittämättömyys nousee saadussa palautteessa esiin. Ongelmana pidetään mm. sitä, että henkilötyövuodet eivät vastaa todellista tilannetta. Tärkeänä pidetään myös sitä, että kaikki valtionosuuden edellytykset täyttävät museot pitäisi saada nopeammin järjestelmän piiriin.

Museoilla on kuitenkin valmiutta myös uudistumiseen. Museoiden näkökulmasta toiveet järjestelmän kehittämiseen liittyvät mm. rahoituksen kannustavuuteen ja palkitsemiseen ja museoiden yhteistyön kehittämiseen. Alueellisen museotyön tehtävät ja rahoitus kaipaavat myös uudistamista.

Ennustettava ja pitkäjänteinen vai kannustava ja joustava rahoitusjärjestelmä?

Museopoliittisessa työryhmässä on keskusteltu, että museoiden valtionosuus voisi tulevaisuudessa olla kaksiosainen. Osa rahoituksesta voisi olla vakaata, henkilötyövuosiin perustuvaa perusrahoitusta. Osa taas määrittyisi harkinnanvaraisesti, asetettujen tavoitteiden ja toiminnan tuloksellisuuden perusteella.

Tällainen yhdistelmämalli tukisi museoiden profiloitumista ja valintojen tekemistä toiminnan painopisteiden suhteen. Voisiko tämä olla hyvä tapa yhdistää rahoituksen ennustettavuus ja pitkäjänteisyys kannustavuuteen ja kehittämistarpeiden huomioimiseen?

Museoiden tulevaisuus: Kestävää kehitystä vai leikkauksia?

Museopoliittinen ohjelma oli mukana keskusteluissa kahdessa Museoviraston järjestämässä tapahtumassa syyskuun lopussa.

Korotettua valtionosuutta saavien museoiden johtajat visioivat museoiden toimintaa vuonna 2025. Toimintatapojen nähtiin kymmenen vuoden kuluttua kehittyneen ketterämmiksi, museot olisivat rohkeasti erikoistuneita ja toimisivat monipuolisesti yli sektorirajojen. Museoiden saama julkinen rahoitus muodostaisi edelleen merkittävän osan museoiden taloudesta. Toisaalta rahoituksen kohdentaminen voisi rohkeasti olla määriteltävissä myös sen mukaan, kenelle työtä tehdään.

Museoverkoston nähtiin tulevaisuudessa koostuvan isommista yksiköistä, joihin pienemmät museot olisivat sulautuneet. Kuitenkin alueellinen museotyö olisi edelleen vahvaa, jopa nykyistä vahvempi osa museotoimintaa. Esiin nousi ajatus kulttuurimaakunnista, joissa jokainen alue olisi identiteetiltään ja toimintatavoiltaan erilainen.

Elina Anttila Kansallismuseosta, Susanna Pettersson Ateneumin taidemuseosta ja Leif Schulman Luonnontieteellisestä keskusmuseosta keskustelivat museoalan teemapäivillä kestävän museotyön haasteista.

Museonjohtajat totesivat, että vaikka Kansallismuseo tai Ateneum ovat maassamme instituutioita, on niidenkin toimintaa kyettävä tarkastelemaan koko ajan kriittisesti. Tänä päivänä kaikki on kyseenalaistettavissa, joten myös museoiden on joka päivä ansaittava paikkansa yhteiskunnassa.

Museon on osattava vastata, mitä, miksi ja kenelle tätä työtä teemme. Erityisen haastavaa on tehdä valintoja ja kertoa, mitä teemme ja mitä emme tee. Siksi museon on tunnistettava ja kirkastettava omat ydintehtävänsä, löydettävä omat vahvuutensa sekä relevanssi toimintaan ja uudet tavat toimia.

Keskustelussa todettiin, että taloudellisen kriisin aikana museon on paras keskittyä siihen, minkä osaa hyvin. Itse asiassa ydintehtäviin keskittyminen on vaikuttavuutta. Ovatko museot tunnistaneet, missä ovat hyviä? Onko museoilla taito muuntua ja kehittää uusia toimintamalleja ydinosaamisensa pohjalta?

#museopolitiikka – isosti ajateltua konkretiaa

”Yhteistyötä lisätään kaikilla tasoilla. Museoista yleisön pariin. Museotyön laatua ja arviointia kehitetään. Museoista sisältötuotannon osaajia. Museot lisäävät palvelujaan ja parantavat yhteistyötä.”

Muun muassa näin linjattiin museoiden tulevaisuutta vuonna 1999, jolloin laadittiin edellinen museopoliittinen ohjelma Museo 2000. Uuden vuosituhannen ensimmäisille viidelle vuodelle museoalan painopistealueiksi esitettiin tuolloin museopalveluiden saatavuutta ja hyvää saavutettavuutta koko maassa, monikulttuurisuuden ja suvaitsevaisuuden edistämistä, nykykulttuurin tutkimista ja tallentamista, kulttuuriympäristön ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä, nuorten ja lasten saattamista nykyistä vahvemmin kulttuuri- ja luonnonperinnön piiriin, tietovarantojen digitalisointia ja tuottamista tietoverkkoon sekä korkeatasoista sisältötuotantoa.

Museo 2000 -ohjelmassa esitetyt painopistealueet ovat edelleen osin läsnä myös tulevan ohjelman toimeksiannossa. Keskeistä on edelleen lisätä kaikkien väestöryhmien osallistumisen mahdollisuuksia museoalaan ja kiinnittää huomio lapsille ja nuorille suunnattuun toimintaan ja palveluiden saatavuuteen.

Museoiden toimintaympäristö ja museot itsessään ovat muuttuneet 15 vuodessa. On aika tarkastella, miltä museoala vahvuuksineen ja haasteineen näyttää 2010-luvulla. Millaista museo- ja kulttuuriperintöpolitiikkaa nyt tarvitaan? Mikä on museoiden yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja millaisilla valinnoilla sitä voidaan vahvistaa? Onko mahdollista päästä irti tutuista toimintatavoista ja rakenteista?

Uuden museopoliittisen ohjelman valmistelu alkoi elokuun lopussa, jolloin työryhmä tapasi ensimmäisen kerran. Ensimmäinen kokous oli intensiivinen ja keskustelu vilkasta. Erityisesti kokonaisuuksina, joihin ohjelmatyön toivottiin tarjoavan suuntaa ja ratkaisuja, nousivat esiin museoiden rooli ja vaikuttavuus, toiminnan rahoitus ja alueellinen toiminta.

Yhteinen tahtotila on edetä vaikuttavuus ja tehtävät edellä, ajatella isosti ja tehdä rohkeitakin avauksia – mutta silti tarjota konkretiaa ja selkeytystä museoiden arkeen.

Työryhmä toivoo myös museokentän äänen mukaan museopoliittisen ohjelman valmisteluun. Osallistukaa keskusteluun, kysykää, haastakaa. Edessä on mielenkiintoinen ja työntäyteinen puolitoista vuotta, josta kuulumisia löytyy muun muassa tästä blogista. Työryhmän jäsenten välityksellä keskustelua käydään myös erilaisissa tapaamisissa ja verkostoissa työskentelyn ajan.

Elokuussa aloitetaan

Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmä valmistelee uutta museopoliittista ohjelmaa. Kesällä nimetyn työryhmän tulee laatia ehdotus museopoliittisiksi linjauksiksi ja painopisteiksi ensi vuoden loppuun mennessä.

Ohjelman tavoitteena on lisätä osallistumismahdollisuuksia museoalaan ja kulttuuriperintöön. Erityisesti tulee kiinnittää huomiota lapsille ja nuorille suunnattuun toimintaan ja palveluiden saatavuuteen.

Työryhmän odotetaan ottavan kantaa mm. museolaitoksen rakenteeseen, valtionosuusjärjestelmän toimivuuteen ja rahoituksen kohdentumisen perusteisiin. Työryhmä arvioi myös museolain uudistustarpeita. Eduskunta on edellyttänyt, että museolaki uudistetaan kokonaisuudessaan niin, että se voidaan hyväksyä nykyisellä vaalikaudella.

Työryhmä kokoontuu ensimmäisen kerran elokuussa. Tervetuloa seuraamaan mm. näiden sivujen kautta miten asia edistyy!