Museopoliittista ohjelmaa valmistelevan työryhmän yhtenä tehtävänä on selvittää maakunta- ja aluetaidemuseojärjestelmän kehittämistarpeita. ”Järjestelmä” tarkoittaa yhteensä 38 museota, jotka on nimetty maakuntamuseoiksi (22 museota) tai aluetaidemuseoiksi (16 museota). Alueellisten tehtäviensä perusteella museot saavat korotettua valtionosuutta.
Maakunta- ja aluetaidemuseoiden näkemyksiä alueellisen työn nykytilasta ja tulevaisuudesta kartoitettiin loppuvuodesta 2015 kyselyn avulla. Museot itse näkevät nykytilanteessa hyvänä sen, että nykyiset toiminta-alueet ovat sopivan kokoisia ja maakuntamuseon ja aluetaidemuseon toiminta on vakiintunutta, saavutettavaa ja pystyy reagoimaan nopeasti alueen tarpeisiin. Toiminta nojaa vahvasti verkostoihin ja yhteistyöhön. Vahvuuksina nähdään myös mm. alueelliset aineistot ja tietovarannot ja maakuntamuseon tai aluetaidemuseon tunnettuus toimijana.
Museoiden vastauksissa ei varsinaisesti tullut esiin visioita alueellisen toiminnan tulevaisuudesta tai uusia avauksia toimintamuotojen tai palveluiden uudelleen organisoinnin suhteen. Maakuntamuseot ja aluetaidemuseot ovat hyvin heterogeeninen ryhmä, joten myös alueellisen toiminnan sisällöt ja painotukset vaihtelevat. Museot ovat myös eri tavoin resursoituja ( 5 htv:n museosta yli 100 htv:n museoon) ja museoiden toiminta-alueet ja niiden toimijakenttä ja alueiden tarpeet ovat erilaisia.
Voiko perusteena toiminnalle jatkossa kuitenkaan olla se, että toiminta on vakiintunutta? Museoliiton toimintaympäristöanalyysin mukaan alueellisten tehtävien toteuttaminen nykyisellä rahoitusmuodolla on entistä vaikeammin perusteltavissa ja maakuntamuseojärjestelmä nykymuodossaan on tulossa tiensä päähän. Tulisiko toimintaa jatkossa rahoittaa enemmän toiminnan ja tehtävien, ei statuksen mukaan? Miten alueen muut kunnat osallistuisivat palvelun resursointiin jatkossa? Mitkä ovat alueen tarpeet ja miten nykyiset toimijat pystyvät niihin vastaamaan? Verkostoitumisen ja tuen tarve pysyy ja jopa kasvaa toimintaympäristön nopeassa muutoksessa. Yhteistyölle on siis tarvetta, mutta onko maantieteellinen alue keskeisin tai paras peruste verkostojen luomiselle? Tavoitellaanko samaa palvelutasoa kaikkialle vai onko museoilla mahdollisuus profiloitua ja valita vain tietyt tehtäväkokonaisuudet? Mitä alueellinen toiminta on ja onko sitä jatkossa?
Maakuntamuseo- ja aluetaidemuseojärjestelmä luotiin 1980-luvun alussa. Lienee siis paikallaan arvioida, miten lähes 40 vuotta sitten muodostettu malli vastaa tämän päivän ja huomisen tarpeisiin.
Museopoliittinen ohjelmatyö 2015-2016 