Museopoliittista ohjelmaa valmisteleva työryhmä on työskentelynsä aikana käsitellyt museotoimintaa eri näkökulmista. Tarkastelussa on ollut muun muassa rahoitusnäkymät, alueellisen toiminnan haasteet ja kokoelmatoiminnan tavoitteet.
Maaliskuussa museoita ja tulevaisuutta pohdittiin kahdessa tilaisuudessa. Ateneumissa järjestetty ”Maailma muutoksessa, tulevaisuus museoissa”-seminaari tarjosi herättäviä puheenvuoroja megatrendeistä, arjen hyvinvoinnin murroksesta, kulttuurista ja identiteeteistä sekä median murroksesta.
Nämä tulevaisuuden näkökulmat osaksi pysäyttivät pohtimaan, onko tietoa kokoavien ja jakavien instituutioiden aika ohi ja toisaalta, eikö museoiden ytimestä juurikin löydy vastauksia juuriin, identiteettiin, toisen kohtaamiseen, ymmärtämiseen ja kokonaisuuden hallintaan liittyviin tarpeisiin. Joka tapauksessa toimintaympäristössä tapahtuvat murrokset vaikuttavat museoalan toimintakulttuuriin, rooleihin ja ammatti-identiteettiin nyt ja jatkossa.
Seuraavana päivänä pidetty Gaia Consultingin fasilitoima tulevaisuusverstas haastoi osallistujat pohtimaan, miten tulevaisuudessa kohdataan ajallisia ilmiöitä. Tulevaisuusverstaan viesti oli, että museoilta edellytetään entistä vahvempaa yhteyttä ja yhteistyötä muiden toimijoiden ja käyttäjien kanssa ja asettumista eri tavalla kuin aikaisemmin alttiiksi vuorovaikutukselle ja erilaisille mielipiteille. Odotukset museoiden yhteiskunnallisen roolin terävöittämisestä, monipuolisemmista toiminta- ja vuorovaikutustavoista, erilaisten kertomusten törmäyttämisestä, vahvemmasta kantaaottavuudesta ja asiantuntijuuden uudelleen arvioinnista (”asiantuntijuus tukee, ei määrää”) haastavat museoiden toimintaa tulevaisuudessa.
Miten näihin odotuksiin ja haasteisiin vastataan?
Museopoliittisen työn ohella on hahmottumassa varsinainen museopoliittinen ohjelmateksti. Työryhmässä on keskusteltu tiiviistä, jopa manifestinomaisesta lähestymisestä alan kannalta tärkeinä koettuihin teemoihin. Tärkeää on luoda yhteinen tahtotila, miten keskeiset asiat toivotaan ratkaistavan vuoteen 2030 mennessä.
Kesäkuussa työryhmän tavoitteena on laatia visio museotoiminnalle Suomessa. Työryhmän tueksi pyydämme nyt kaikkia museoalan toimijoita mukaan talkoisiin ja ideoimaan aihioita museoalan yhteiseksi visioksi vuodelle 2030. Mitä me yhdessä tavoittelemme? Mihin kysymyksiin ja tarpeisiin museot tulevaisuudessa vastaavat ja miten?
Ehdottakaa visiota perusteluineen kommentoimalla tätä blogikirjoitusta 20.5. mennessä. Parhaan ehdotuksen laatijaa muistamme mukavalla yllätyksellä syksyn 2016 aikana.
Museopoliittinen ohjelmatyö 2015-2016 
Museot alkavat olla kirjastojen ja luonnon ohella viimeisiä hiljentymisen ja sisäisen elämyksen kokemiseen paikkoja – profaaneja sellaisia. Tässä olisi vahvuus kehitettäväksi.
TykkääTykkää
Tärkeää on olla teknologisessa kehityksessä mukana ja kyetä modernin tekniikan avulla jakamaan kulttuuriperintöä yhä kiihtyvämmin muuttuvassa maailmassa. Muuten viesti ei kuulu kohinan keskellä. Museoilla voi olla pysyvyyttä ja siten henkistä turvaa luova funktio vastaisuudessa. Ei kuitenkaan staattisena pysähtyneisyyden raknennelmana vaan vuorovaikutuksellisena ja sisältöä, sekä arvoa, lisäävänä toimijana.
Valmius ja ennen kaikkea rohkeus ottaa kantaa yhteiskunnallisiin kysymyksiinkin täytyy olla museoiden tehtävänä, mutta ei klikkaus-/huomiohakuisesti. Osallistuen, osallistaen ja museon omista taustoista lähtien.
Moniammatillisuus on jo lisäänytnyt museoissa, eli enää museotutkija ei vastaa viestinnästä, markkinoinnista ja teknologisesta kehityksestä vaan näihin tehtäviin on lisääntyvässä määrin saatu niiden specifien alojen osaajia – tätä kehityskulkua tulee tukea. Se samalla vahventaa museoammatillista osaamista ja myös museoalan arvostusta.
TykkääTykkää
Museotoiminnan visio 2030:
Museo kulttuuriperintötietouden solmukohtana paikallisissa toimijaverkostoissa
-Museot ovat yhteisöjensä muisti. Museot toimivat alueellisesti ja vuorovaikutteisesti tarjoten tietoresursseja ihmisten oman elinympäristön kehittämiseen ja luomiseen. Museot ovat identiteetin ja yhteisötunteen voimavara.
-Museot auttavat vastaamaan yhteisön kysymyksiin ketä me olemme ja miten nykypäivä on muodostunut. Museot auttavat ymmärtämään muutosta; nykypäivän, tulevaisuuden ja menneisyyden yhteyttä.
-Museot ovat siirtyneet yleisön osallistamisesta yleisön osallistumiseen.
-Museot tarjoavat enemmän tietoa kulttuuriympäristöistä, mikä houkuttelee ihmisiä liikkumaan lähiympäristössään ja tutkimaan sitä. Museot auttavat myös kouluja käyttämään lähiympäristöään oppimisympäristönä.
-Museo luo alustan paikallisille ihmisille ja yhteisöille toimia ja esimerkiksi järjestää tapahtumia. Museo toimii myös kohtaamispaikkana, minne tullaan viettämään aikaa ja seurustelemaan.
-Museon asiantuntijapalveluita tuotetaan yhä enemmän yhteistyössä paikallisten eri toimijoiden ja yhteisöjen kanssa, vahvistaen paikallista identiteettiä. Tämä tapahtuu sekä verkon välityksellä että usein paikan päälle tehtävin vierailuin. Näitä tilanteita ajatellen on tärkeää että asiantuntijapalvelu on lyhyen välimatkan päässä. Toiminnan sektorointi valtakunnalliselle tasolle vie asiantuntijuuden kauemmas asukkaista.
-Lähellä toimiminen oman yleisön lähellä luo luottamuksellisen suhteen, lisää vuorovaikutteisuutta, madaltaa osallistumisen kynnystä, mahdollistaa ketterän ja sujuvan toiminnan alueella ja on siksi myös kestävää, taloudellista ja ympäristöystävällistä.
-Paikallisilla ihmisillä on mahdollisuus osallistua aktiivisesti paikallisen museonsa kautta oman kulttuuriperintönsä ja –ympäristönsä edistämiseen.
-Aluemuseotoiminnan painopiste siirtyy perinteisestä kokoelmakeskeisyydestä yhä enemmän laajempaan kulttuuriperintötoimintaan, esimerkiksi aineettoman kulttuuriperinnön ja elävän kulttuuriympäristön vaalimiseen. Museot ylläpitävät myös näiden alueiden asiantuntijuutta.
-Museoiden perustehtävät säilyttää, kartuttaa kokoelmia, välittää ja tutkia säilyvät mutta elävät myös ajassa.
-Museot osallistuvat aktiivisesti viranomaistyöhön osallistumalla alueiden kehittämiseen ja antamalla lausuntoja. Museoiden antamilla lausunnoilla on erittäin suuri merkitys kulttuuriympäristön vaalimis- ja säilyttämistyössä. Kunnat tarvitsevat nimenomaan paikallista asiantuntemusta.
-Maakunnallinen museotyö voi toimia entiseen tapaan kaupunkien museoiden yhteydessä mutta myös esimerkiksi vahvistuneissa maakuntaorganisaatioissa. Rahoituksen tulee olla turvatusti vakaalla pohjalla, joka sallii pitkäjänteisen toiminnan ja verkostoinnin. Kuitenkin rahoituksen on ehdottomasti perustuttava todellisuudessa tehtävään alueelliseen, vuorovaikutteiseen työhön.
TykkääTykkää
Museo on vanhainkotien, järjestöjen, koulujen, esikoulujen ja päiväkotien yhteistyökumppani. Kun museolla on asiakastoimintaa koskevia kysymyksiä kannattaa koota ryhmä yhteistyökumppanien edustajia valitsemaan taidetta esille museoon, ideoimaan näyttelyä, arvioimaan, kehittämään ja ideoimaan aivan uudenlaista toimintaa. Asiakaskunnan osallistaminen tuo lisää asiakkaita.
Kerroin viikko sitten Ankarassa Science on Stage- tapahtumassa Tekniikan museon kanssa tehdystä yhteistyöstä ja Muisku- taidenäyttelystä. Muiskuun oma esikouluryhmäni sai lukuisien muiden toimijoiden kanssa tuottaa materiaalia taiteilijoille, ideoida tekstiilitaiteilijalle tekstejä (tämä kannattaa muistaa), lisäksi vanhukset vanhainkodissa etsivät valokuvia joista taiteilija teki palapelit muistia käsittelevään taideteokseen. Asiakkaiden vahva osallisuus toi museolle laajemman asiakasryhmän tutustumaan näyttelyihinkin. Kerroin myös esikoulumme yhteistyöstä Tekniikan museon kanssa, jossa Pienten Paja – ryhmän jäsenyys toi minulle mahdollisuuden olla mukana kehittämässä uutta toimintamallia museoon, jossa Tekniikan museo vaikutti samalla Taipalsaaren esiopetuksen toimintaan vierailemalla luonamme ja jossa yhteisen ideoinnin tuloksena kehittyi pysyviä toimintamalleja sekä museoon että esikoulun teknologiakasvatukseen.
Museo on paitsi sisätiloiltaan oppimisympäristö niin myös ulkotiloiltaan. Jokaisen museon rakennus, rakennuksen ympäristö -luonto tai rakennettu ympäristö on tutkimisen ja tutustumisen arvoinen. Olemme puolittaneet ryhmän ja tutustuneet mm Mooses Putron museon ympäristöön kasvi- ja eläinasiantuntijan kanssa (dosentti Kimmo Saarinen) ja matkalla Etelä-Karjalan museoon esikoululaiset tutkivat Lappeenrannan linnoituksen kivet portilta museolle. Kalkkikiveä löytyi museon seinästä (kivipolun laadimme yhteistyössä Saimian kanssa), graniitin kohdalla teimme graniittihyppyjä ja kivistä etsittiin esilaisia työstötapoja ym.
Museoilla on myös erinomaisena toimintatapana asiakasraati jossa eri taustaiset, eri-ikäiset museofanit voivat keskustella, ideoida ja tutustua näyttelyn kokoamiseen tai museossa työskentelevien arkeen.
Ilmiöpohjaisen ops:n museot tuovat erinomaisen koulun ulkopuolisen oppimisympäristön. Yhdessä museo ja koulu, museo ja esikoulu jne voivat luoda asiakkaille entistä sopivamman ja antoisamman oppimisympäristön. Museot ovat sisältöjen ja museopalveluiden asiantuntijoita, mutta heillä ei välttämättä ole kokemusta koulun lapsiryhmien arkisesta toiminnasta tai esikoulussa tehtävän kasvatustyön menetelmistä: on arvokasta saada museotyöhön mukaan tätä kokemusta ja näkemystä siitä, minkä tyyppiset museopalvelut ovat käytettäviä ja hyödyllisiä lasten kanssa toimivien näkökulmasta
Palveluideoita kehitettäessä on oleellista saada palautetta itse käyttäjiltä: sekä lasten omilta opettajilta että lapsilta itseltään: näin saadaan molempien ääni kuuluviin museopalveluissa jo tuotantovaiheessa ja pystytään siten suunnittelemaan parempia ja osuvampia palveluita!
Museo saa yhteyksien myötä uusia ideoita ja uusia testiryhmiä (ja uusia kävijöitä!)
Laajemmassa mittakaavassa tietoisuus museoista ja museoiden tekemästä työstä kasvaa erilaisten yhteistyökuvioiden myötä. Toiminnassa mukana olevat lapset kasvavat luontevasti pienestä pitäen käyttämään museoita ja kulttuuria. Näin onnellisesti meille on käynyt Taipalsaarella.
TykkääTykkää
Esikoulumme Taipalsaarella on tehnyt museoiden kanssa yhteistyötä Muisku- näyttelyssä tuottamalla materiaalia näyttelyyn, ideoimalla tekstejä, ja innostuneesti vierailemalla museossa ja vinkkkaamalla perheille lasten osallisuudesta näyttelyssä, jolloin myös perheet isovanhempineen vierailivat näyttelyssä. Olemme olleet mukana Tekniikan museon projketissa jossa asiakkaana pääsimme miettimään mitä museolta haluamme, millaisia asiakaspalveluja museolta haluamme. Saimme museon väkeä vieraaksemme ja molempien sekä meidän että Tekniikan museon toiminta kehittyi ja monipuolistui pysyvästi. Olin kertomassa tästä yhteistyöstä Ankarassa Science on Stage tapahtumassa viikko sitten. Museo on oivallinen koulun ulkopuolinen oppimisympäristö ilmiöpohjaisuuden tueksi.
Museot ovat sisältöjen ja museopalveluiden asiantuntijoita, mutta heillä ei itsellään välttämättä ole kokemusta esimerkiksi kouluryhmien arkisesta toiminnasta tai päiväkodissa tehtävän kasvatustyön menetelmistä: on todella arvokasta saada museotyöhön mukaan tätä kokemusta ja näkemystä siitä, minkätyyppiset museopalvelut ovat käytettäviä ja hyödyllisiä lasten kanssa toimivien näkökulmasta
Palveluita kehitettäessä on oleellista saada palautetta itse käyttäjiltä: sekä lasten omilta opettajilta että lapsilta itseltään: näin saadaan molempien ääni kuuluviin museopalveluissa jo tuotantovaiheessa ja pystytään siten suunnittelemaan parempia ja osuvampia palveluita!
Museo saa yhteyksien myötä uusia ideoita ja uusia testiryhmiä (ja uusia kävijöitä!)
Vielä laajemmassa mittakaavassa tietoisuus museoista ja museoiden tekemästä työstä kasvaa erilaisten yhteistyökuvioiden myötä
Toiminnassa mukana olevat lapset kasvavat luontevasti pienestä pitäen käyttämään museoita ja kulttuuria. Pääsimme Taipalsaarella 3 vuoden ajan mukaan tekniikan museon toiminnan kehittämiseen.
TykkääTykkää
Haluamme nostaa esiin museoita ja niiden toimintaa tutkimusorganisaatioina. On tärkeää päivittää museoiden, tutkijoiden ja tutkimusten välistä yhteyttä sekä vahvistaa museoiden tutkimustoimintaa, mutta edistää myös museoiden toistaiseksi paljolti tutkimattomien kokoelmien saattamista lähdeaineistoina monitieteisen tutkimuksen ulottuville.
Museoiden kokoelmat tarvitsevat kipeästi lisää käyttöä ja ne tulisi nähdä hedelmällisinä lähdeaineistoina. Museoiden nykyinen tutkimustoiminta ja sen tarve tulisi kartoittaa, ja museoiden tutkimusstrategioiden laatimisen suuntaviivat tulisi muotoilla. Tutkimuksellisen museotyön menetelmät, sisällöt ja käsitteet kaipaavat päivittämistä ja määrittelyä, myös tutkimusverkostoja tulisi hahmottaa ja rakentaa. Näemme tarpeen museologiselle keskustelulle, tutkimustulosten tehokkaammalle jakamiselle sekä tutkimusaiheita ja -aineistoja tarjoavien ja niitä palvelevien kanavien kehittämiselle.
Vuoden 2030 museon toivomme olevan tutkimuksellinen museo. Suomalaiset museot syntyivät yli sata vuotta sitten pitkälti tutkimuksen tarpeesta, tieteen kiinnostuksesta ja menneisyyden ymmärtämisen halusta, ja tutkimuksellisuus mahdollistaa myös tällä vuosituhannella resurssiviisaan ja relevantin kulttuuriperintöprosessin, jossa tallentaminen on suunnitelmallista ja tuottaa dynaamisia ja käyttökelpoisia kokoelmia. Uskomme, että museokokoelmien tulee perustua tutkimukseen, edellyttää tutkimusta ja mahdollistaa sitä, ja että tutkimuksellisuus tulee uudelleen ja voimakkaasti nostaa museoalalla esiin.
Museonjohtaja FM Johanna Lehto-Vahtera, Aboa Vetus & Ars Nova ja intendentti FT Leena Paaskoski, Lusto – Suomen Metsämuseo
TykkääTykkää